Kirja

Sain jouluna myös lahjaksi käsintehdyn kirjan. Enoni harrastaa kirjasidontaa, joten arvasin heti keneltä tämä oli. :) Itseasiassa olen aiemminkin saanut hänen tekemänsä kirjan.

Päälipaperi on kaunista ruskeaa, kullalla marmoroitua paperia.

Kansien sisäsivuilla oleva paperi on todella hauskaa sinisine langanpätkineen. :)

Eno kertoi sidontamallin olevan hänelle aivan uusi ja "ennenkokematon", nimeltään koptilainen sidonta. Tämän sidontamallin ansiosta kirjan sivut saa aukaistua apposen auki.

Kirja on niin hieno, etten tietenkään raaski käyttää sitä mihinkään! :) Toisaalta toivon, että joskus keksisin jonkun kivan jutun kirjaa varten, kuten vaikka liittäisin sen sivuille onnistuneimpiani piirroksiani. Aika näyttää mitä keksin...

...ja jatkuu

Ja esittelyt jatkuvat. :) Sain samaiselta nuoremmalta isoveljeltäni vaa'an lisäksi seuraavat kaksi kirjaa: Lähikuvaus digikameralla ja Lemmikki kuvaus.

Tuota ylempää kirja olen innokkaasti lukenut jouluaatosta asti, on todella mielenkiintoinen ja sisältää paljon tietoa!

Huom. vasen yläkulma. :D

Oi, tämä kirja kiehtoo myös paljon! Päätin kuitenkin, että syvennyn tähän jahka tuon Lähikuvaus -kirjan olen saanut käytyä läpi. :D En tosin millään malttaisi odottaa, sillä tämän avulla saadaan (ainakin luultavasti) hienoja kuvia kisuleistamme. :)

muoks. Tämä kirja olikin melkein parempi kuin tuo ylempi... Tavattoman mielenkiintoinen ja kiehtova! 

Nyt muistuikin mieleeni, että sain samaiselta veljeltä viime vuoden jouluna erään toisenkin valokuvaukseen liittyvän kirjan. Taidan tyrkätä sen tähän perään jossain vaiheessa. :D

Tämän kirjan taas sain siltä toiselta isoveljeltäni. Kyseinen opus on saksaksi (varmaankin siksi kun on Saksasta ilmeisesti hankittu), mutta eihän se estä selailua. :) Kirja on täynnä kiehtovia kuvia!

Kirjasta löytyy myös monenmonta itsekoottavaa kaleidoskooppia(?) todella upeilla kuvioilla ja väreillä, eli juurikin samanlaisia mitä tuossa kannessa on! :) Ainoa juttu vain, ettei kirjan paksuja sivuja raaski repiä irti, leikellä ja koota. :/ Pitänee ottaa kopioita ja kokeilla ensin tavallisella kopiopaperilla. :)

Joulun lahjoja...

Ja nyt esittelyssä muutama saamani joululahja...  Kuka arvaa mitä ylläolevassa kuvassa on?

Tämä kuva havainnollistanee enemmän. Kyseessä on siis söpö pikkuinen vaaka! :D

Ai miksikö? Kirppiksiä varten tieysti. ;) Minulla on meinaan tapana hamstrata edullisia hopeakoruja kirppiksiltä. Joskus hinta on siinä rajoilla, että viitsiikö ostaa. Näissä tapauksissa olisi siis mukava tietää hopean määrä/paino, jotta voisi verrata korun arvoa hopean ns. yleiseen hintaan.

Tämä pikku vaaka on siihen oikein oiva apu! :) Kiitos kuuluu nuoremmalle isoveljelleni.

Vaakaan saa myös vaihdettua eri öö... painoyksikköjä(?). Tässä vaihdettuna karaatit.

Yritin vielä havainnollistaa laitteen näppärää kokoa. Ryppyinen muovi kuvassa on läpinäkyvän kannen suojamuovi.

Jesh, kyllä nyt kelpaa kiertää kirppiksiä tämä mukana! :)

P.S Muutama muu lahja tulossa seuraavina päivinä esittelyyn.

Mukavaa Joulupäivää!

Vietän kotosalla mukavaa ja rentoa päivää perheen kanssa nauttien kiireettömästä olotilasta. Eilen availtiin paketit ja syötiin hyvin. Ainakin muutaman saamani lahjan aion esitellä tässä joku päivä, olivat niin mieluisia ja näppäriä. :)

Postauksen kuvituksena muutama kuvatus, jotka otin keskiviikkona lukion joulujuhlan jälkeen kävellessäni kotiin. Laskeva aurinko loi aivan mielettömän kauniita värejä taivaalle ja puiden päällä oleva jäähuurre kruunasi maisemat. Kaiken kiireen ja stressin jälkeen olikin ihanaa keskittyä ainakin vähän aikaa valokuvaamiseen pitkästä aikaa. Ja nyt saa rentoutua oikein luvan kanssa sekä olla tekemättä mitään. :)

Ihanaa päivää (tai oikeastaan sen jatkoa) kaikille!

Oikein hyvää ja lämmintä Joulua blogini lukijoille!

Toivottelen mukavaa joulua kissojemme Lassin&Leevin siivittämänä (nyt jo näin etukäteen). :D

Kuva klikkaamalla isommaksi!

Kuvan otti veljeni, saatiin kisujen huomio kiinnitettyä kinkun avulla. :D Jatkoin kuvaa sitten itse Illustratorilla tehden alusta asti tuon lumihiutaleen. Sitten siirryin Photariin ja tein kortin loppuun. :) Teetimme tästä kortit Fotonetti.fi :ssä. Monet ystävät, tutut ja sukulaiset saivat tämän kortin tänä jouluna (ilman tuota vesileimaa toki). ;)

----

Aijjuu, ja kisujen söpöt rusettipannat teimme yhdessä veljeni kanssa askartelulaatikostani löytyneestä nauhasta. Itseasiassa veli keksi alunperin että kisuille laitettaisiin tonttulakit päähän, mutta ensinnäkin niiden tekeminen oli vähän hankalaa ja toiseksi, ne eivät olisi mitenkään pysyneet kisujen päissä. Sitten keksittiin rusetti ja siitä tulikin mielestäni oikein mainio rekvisiitta joulukorttiin. :D

Yritimme kiinnittää kisujen huomion tosiaan kinkun avulla kameraan päin. Aina välillä piti tietenkin palkita. :) Ja kissojen tavoin meidänkin kisut nuolivat hurjasti huuliaan koko ajan, kyllä se kinkku vaan niin herkkua on. :D Useimmista kuvissa siis oli jotain hassusti (lue: ilmeet, kieli), jonka takia ne eivät soveltuneet suoraan joulukorttiin. Niistä tuli esimerkiksi ylläolevan näköisiä...

..tai tällaisia..

...tai tällaisia. :D

Itsenäisyys

Kuten aiemmin mainitsin, sain kunnian pitää puheen lukiomme itsenäisyysjuhlassa. Kun pikkumustaa mekkoa ei löytynyt, päädyin aiemmin Waltteri -kirppikseltä ostamaani tumman siniseen paitamekkoon. Mekko itsessään ei ole kovin juhlava, joten korujen täytyi olla juhlavat. :)

Materiaaleiksi halusin laadukasta ja... ylellistä, sanoisinko. Valikoin NERIK -laatikostani (=NäitäEnIkinäRaaskiKäyttää) peräti kaksi(!) juttua tähän koruun. :D

Käytin siis melkein kokonaisen nauhan aivan mielettömän kauniita makeanveden helmiä. Olen hillonut kyseisiä ihanuuksia kaksi vuotta. :D Toinen asia NERIK -laatikostani oli Helmetin suurmiitissä -08 tekemäni hopeasavilehti. Tein silloin kolme lehteä, pienen, keskikoisen ja suuren. Tässä siis se suurin.

Lisäksi käytin kirkkaita 8mm vuorikvartsihelmiä ja tsekkiläisiä kristallirondelleja, kirkkaita nekin. Sekä väliin Balin hopeaspacereita.

Koru valmistui juuri edellisenä iltana ennen puhetta, hieman viime tingassa tapani mukaan. :D  Mutta täytyy sanoa että tykkäilen tästä kovasti. :) Koru on vaan niin juhlava ja tunnerakas(vai -rikas?), etten arkena henno sitä käyttää. (harmi muuten kun kuvista tuli noin tummia. :/ Valo ei tahdo riittää kuvaamiseen, aamulla kun lähtee kouluun on hämärää, kun tulee kotiin, on pimeää.)

Luottotuote: kookosöljy

Esittelen nyt erään tuotteen, josta heti ensikokeilun jälkeen tuli ykössuosikkini. :) Olin jo aiemmin lukenut paljon hyvää kookosöljystä, joten ajattelin kerrankin kokeilla sitä. Ostin omani siis Ruohonjuuresta eräällä Helsinginmatkallamme. Hinta kirpaisi aluksi, 7,5 euroa, mutta tämä on todella riittoisaa!

Kylmäpuristettua luomukookosöljyä voi käyttää todella moneen tarkoitukseen. Googlettamalla saa parhaiten tietoa, en nyt tähän jaksa alkaa listaamaan kaikkia eri asioita. ;) Itse käytän tätä meikinpoistoon, kasvo- ja käsi"rasvana", deodoranttina ja välillä hiustenhoitoon. Sitä voisi käyttää myös paistamiseen, mutta vielä ei ole tullut kokeiltua. Itseasiassa Lassi ja Leevi (kissoja) pitävät myös siitä! :D

Kookosöljy pysyy omassa huoneessani kiinteänä, sillä siellä on sen verran viileää. Kun lämpötila vähänkin nousee, öljy muuttuu nestemäiseksi. Kas tässä havainnollistavat kuvat:

Heti purkista otettua kookosöljyä...

...hetken kädessä pyöriteltynä.

Taisi tulla siis jo selväksi, en voi muuta kuin suositella tätä lämpimästi! :)

Karkkirasiasta säilytysrasiaksi

Erittäin mielikuvitksellinen otsikko, eikö? :D

Noh, kuitenkin, asiaan. Lukiossamme on meidän oppilaskunnan hallituksen pitämä karkkimyynti ruokavälituntisin. Ostamme irtokarkit tukusta sellaisissa muovisissa, neliönmallisissa, kannellisissa rasioissa. Olen hamstrannut tyhjentyneitä rasioita itselleni, sillä ne ovat varsin oivia säilytysrasioita kaikenmaailman sälälle. Ensin laatikot kyllä käyvät pesussa ennenkuin pääsevät käyttöön. :)

Innostuin päivänä eräänä (en edes muista missä kuussa, tästä on jo aika kauan, mutta kuitenkin tänä vuonna) peittämään karkkietiketin jollakin muulla. Valitsin tuunailun kohteeksi rasian, jossa säilytän kuparikorunosia. Siinä kun etiketti tuntui olevan tiukimmin kiinni.

Rasian sisältöä.. Kaikki hyvin järjestyksessä, kuten kuvasta näkyy. ;D

Ei muuta kuin suunnittelemaan! Käytin koristeluun vähän kaikenlaista mitä sattui löytymään. :D Ja tässä lopputulos:

Kyllähän se alkuperäisen etiketin mielestäni voittaa. :) (Joskin siitä alkuperäisestä ei ole kuvaa.) Minun on pitänyt tehdä muillekin korunosarasioille samoin, mutta osasta rasioista etiketti lähtee turhan helposti irti. Mutta ehkä vielä joskus saan aikaiseksi. :)