lauantai 31. joulukuuta 2011

Hyvää Uutta Vuotta 2012!


Tulin pikaisesti heittämään Uuden Vuoden toivotukset tännekin ja jatkan sitten illan viettoa perheen kanssa. :)

Innostuttiin hetki sitten rakettien kuvaamisen ohessa leikkimään hiukan taskulampulla ja pitkillä valotusajoilla. Kuvassa veljen kuvaama ja minun tekemä hieno valotaideteos. :D Jos tuosta nyt edes selvää saa, siinä siis lukee "2012".  ;)

Tosin aina ei voi onnistua ekalla kerralla; niminim. "kirjoitin" ensin 2021... :D

torstai 29. joulukuuta 2011

Luottotuote: Tangle Teezer


Hämmästyin kun tämä mötikkä kuoriutui lahjapaketista; nähtävästi veli olikin kuunnellut jorinoitani vaikka vaikutti silloin välinpitämättömältä. Kyllä se osaa aina yllättää.:D

Eli kyseessä on Tangle Teezer -niminen hiusharja. Luettuani netistä ylistäviä arvosteluja tämä omituisen näköinen tuote alkoi kiinnostaa, mutta olin silti hiukan skeptinen. Halusin kokeilla harjaa itse, muten raaskinut muuten vain ostaa. Ilo olikin suuri kun sain tämän lahjaksi. :)


Heti ensimmäisillä harjanvedoilla kaikki epäluulot mötikkää kohtaan haihtuivat kuin savuna ilmaan - tämähän on ihan loistava! Harja istuu näppärästi käteen, vaikkei ehkä ensisilmäyksellä uskoisi. Hiukset ovat ihanan selvät ja sileät, eikä takuista ole tietoakaan. Ja se takkujen selvittäminen ei satu, eivätkä hiukset katkeile. Parhautta.


Oma tukkani on käsittelemätön luonnonkihara. En oikeastaan tykkää harjata hiuksiani ollenkaan kun ensinnäkin kiharat/laineet hiuksissani "leviävät" ja muuttuvat ihmeen pörröisiksi harjatessa, sekä toiseksi harjat ikävästi repivät ja katkovat hiuksia. Mutta ei enää tämän jälkeen, sillä nykyään hiukset tuntuvat ihanan sileiltä ja selvitetyiltä olematta mitenkään sähköiset tai pörröiset. Vanhoista harjoista voisikin nyt luopua kun niille tuskin on enää käyttöä...

Perheen miesväkikin tykkää tästä. :D Varsinkin veljeni, jolta tämän sain, sillä hällä on myös luonnonlaineet.


Hups, nyt taisi alkaa kuulostaa ihan mainospuheelta. Mutta niin innoissani tästä olen! Eikä varmaan tarvitsisi ääneen sanoa, mutta suosittelen lämpimästi. Lisää kokemuksia voi lukea vaikka mainiosta Ostolakossa -blogista.

Onko joku muu kokeillut tätä harjaa? :)

keskiviikko 28. joulukuuta 2011

Vanhoja pelejä


Kuten viime joulun jälkeen, myös tänä vuonna innostuin joulun välipäivinä wanhoista tietokonepeleistä, joita joskus ihan pienenä tuli pelattua. :) Toki tykkään pelata perheen kanssa lautapelejä, mutta aina välillä iskee innostus tietsikka- ja pleikkaripeleihin. Mieleni olisi tehnyt pelata ala-asteen suosikkipeliä Tallityttöjä ja Leijonakuningasta, mutta ne eivät toimi ilman vanhempaa winukkaa.

Sen sijaan ihanat veljeni asensivat koneelleni Dosbox -ohjelman ja läjän huonolla hyvällä grafiikalla ja ärsyttävällä viihdyttävällä musiikilla varustettuja pelejä. :D

Suosikiksi nousi vanha kunnon Kirby (ylemmässä kuvassa). Ikää pelillä lienee saman verran kuin itselläni, mitä alkuteksteistä olen huomannut. Kaikenkaikkiaan viihdyttävä peli ja olen koukussa. :D Tosin musiikit hiljennän kun en jaksa kuunnella niitä.


Toinen mitä jaksoin vähän pidempään kokeilla, oli Super Mario. Heti alusta asti iski hillitön naurukohtaus musiikkeja, grafiikoita.. no, kaikkea kohtaan. :D Ei kuitenkaan voittanut Kirbyä, josta ennenkin olen ihan oikeasti tykännyt. Sitäpaitsi Mariossa kaikki elämät menetettyään ei voi enää jatkaa vaan täytyy aloittaa ihan alusta, toisin kuin Kirbyssä siis. :)

Onko joku muu pelannut vanhempia pelejä? Löytyykö joku suosikki tai mitä voit suositella?

tiistai 27. joulukuuta 2011

Suklaata ja räsymattoja


Meillä joulu sujui kivasti ja oli mukavaa olla koko poppoo koossa. Toinen veli tosin joutui jo eilen lähtemään Helsinkiä kohti ja tänään sieltä takaisin Saksaan. Mutta oli tosiaan ihanaa vain rentoutua, olla ja viettää aikaa. :) Pelasimme myös lautapelejä ja katsoimme pari lahjaksi tullutta dvd:tä. Ja suklaata tietysti mussutettiin, glögiä nautiskeltiin ja pipareita rouskuteltiin. Enpä enempää olisi joululta toivonut. :) (Paitsi sitä lunta)

Lahjoja kuitenkin ilmestyi kuusen alle enemmän mitä olin odottanut. Tykkäsin saamistani lahjoista ja mikä parasta, myös muut tuntuivat pitävän kimpassa tai itse hankkimistani lahjoista. Räpsin muutamia kuvia saamistani lahjoista kun kerrankin oli tarpeeksi valoa auringonpaisteen ansiosta.


Marimekon Räsymatto- ja Siirtolapuutarhasarjaa. <3 Aivan ihania, tykkään hurjasti!


Peräti kaksi puista suomalaisvalmisteista leikkuulautaa ja bambuinen keittiöveitsi. Tuo veitsi muuten teroitetaan hiekkapaperilla. :D


Läjä luomusuklaata. Osa ehtikin jo kadota parempiin suihin, nam!


Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi -kirja (ekojen sivujen jälkeen vaikuttaa mielenkiintoiselta) ja suosikkiartistini Michael Bublén joululevy (parhautta!).


Ihan puun takaa tuli tietsikan näyttö. Nyt kelpaa käsitellä kuvia ja leikkiä Illustratorilla. :) 

Kuvassa siis edessä rakas, viitisen vuotta vanha mäkkini ja takana uusi näyttö. Molemmissa sama (itse ottamani) taustakuva, kamera vaan ylivalotti epäselväksi taaimmaisen.


Sekä uusi laskin mitä luultavimmin ylppäreitä (ja meneillään olevaa viimeistä matikan kurssia) ajatellen. :)

Miten teidän joulunne sujui?

lauantai 24. joulukuuta 2011

Hyvää joulua!


Toivottelen kaikille blogini lukijoille ja vierailijoille hyvää ja rauhallista Joulua tämän postauksen myötä! :)


Kortin teimme kuten viime vuonna, myös tänä vuonna yhdessä toisen veljeni kanssa. :) Veli otti kuvan, minä huolehdin kortin ulkoasun alusta loppuun Illustratorilla. Niin, ja väkersin myös nuo kravatit. :) Kravatteja pidimme kisuilla kaulassa vain sen ajan mitä täytyi kuvan ottamiseen pitää, kun eivät erityisemmin niistä tykänneet.

Leevin kravatti on tuossa kuvassa pinkki, vaikka oikeasti saman punainen kuin Lassin kraka. Lisäksi pojilla on hiukan tuimat ilmeet kun herkkuun pitää keskittyä niin kovin. :D

Lassilla on kieli ulkona ja sormet kuvassa.
Tuli muuten taas huomattua, ettei ole kovin helppoa kuvata lemmikkiä, kuten ehkä näistä kuvista voi päätellä. :D Huomion kiinnittämiseen ja mielenkiinnon ylläpitämiseen käytimme kinkkua.

Välillä kärsivällisyys loppuu kun herkkuja ei tipu tarpeeksi usein. :)


Muuten hyvä, mutta Lassilla kieli ulkona.

Ja nyt taas Leevillä ja Lassin kraka hiukan vinossa. :D

perjantai 23. joulukuuta 2011

It's beginning to look a lot like christmas


Viettelen tässä mukavaa aaton aattoa kuunnellen otsikon mukaista biisiä. :) Aivan ihanan leppoisa ja hyvän tuulen kappale! Toivottavasti huomenna lahjapaketista kuoriutuukin ko. artistin koko joululevy... :)


Mutta mutta, sainpa pitkästä aikaa inspiraation koruun ja mukavan flown. Inspis syntyi kun sytyttelin tässä illalla tuikkuja ja kynttilöitä tunnelmaa tuomaan. Pyörittelin käsissäni jo loppuun palaneita tuikkuja ja sain idean. Siispä tuumasta toimeen, lopputulos näkyy näissä (kököissä keinovaloisissa) kuvissa. :)


Leikkelin metalliset tuikkukipot auki ja leikkasin lehden muotoisia kappaleita. Naputtelin metallilehtiin reijät naulan avulla ja kiinnitin läpyskät vanhasta korusta purettuun ketjuun. Lopputulos on mielestäni ihan kiva ja kevyt. :) Tuikkukippojen hyödyntäminen ei kuitenkaan alun perin ole oma ideani, vaan muistin jonkun muunkin tehneen Helmetti -foorumilla koruja/koristeita tästä materiaalista.

Nyt voisikin siirtyä nauttimaan vielä lisää tästä jouluisesta fiiliksestä, jota ei pariin vuoteen ole itselläni ollut. Vesisade pilaa hieman tunnelmaa, mutta yritän olla huomiomatta ja kuuntelen Bublén muitakin joulubiisejä tuubista. Mukavaa aaton aaton iltaa kaikille!

perjantai 16. joulukuuta 2011

16.12.2011


Löytyi tämmöiset kuvat eräästä postausluonnoksesta. Rakastan tuota sumua! Mutta eipä ole yhtään jouluiset kuvat, ei sitten ollenkaan... Mutta jos ulos vilkaisee niin eipä paljoa valkoisemmalta näytä. Sitä lunta odotellessa.



tiistai 13. joulukuuta 2011

Sähköttä

Heh, löysin tämmöisen tekstinpätkän, jonka kirjoitin joku aika sitten kun täälläpäin myrskysi enemmänkin (eipä tainnut olla muutenkaan erityisen iloinen mieli :D). Ei tämä ihmeellinen ole, ajatusten virtaa lähinnä, mutta julkaistaanpa nyt muuten vaan... :) Kuvituksena pari joku ilta räpsimiäni kuvia kynttilöistä.

...
On jännä, miten riippuvainen nykyajan ihminen onkaan sähköstä. Olen nyt ollut sähköttä vartin, ja huomaan sen vaikuttavan miltei kaikkeen. Ei ole valoa tehdä oikein mitään. Ei voi surffata netissä. Ei voi katsella tv:tä. Ei voi avata edes jääkaappia ettei se lämpene.

Kynttilän valossa istun huoneessani ja ihmettelen. En pidä pimeästä. Hiukan oikeastaan pelottaakin. Onneksi läppärissä riittää akkua vielä hetkeksi ja sen näyttö valaisee hiukan.

Ulkona sataa ja on kovin harmaata ja pimeää. Aurinkokin nousee kunnolla vasta tunnin kuluttua. Mitä teen siihen asti? Joudun muutenkin olemaan kotona kello 11 asti. Kokeisiin pitäisi lukea, mutta pää vain tulee kipeäksi huonossa valossa. Vali vali vali. Niinpä. Minäkin olen riippuvainen sähköstä, ja se oikeastaan nolottaa myöntää.

Sähkökatkos on tosi jännä, nopeasti rajoittava tekijä. On vaikea hyväksyä asiaa, että minuutti sitten netti toimi, mutta nyt ei.

Tässä alkaa ymmärtää suurempien luonnonmullistuksien uhreja, vaikka tämä tuskin onkaan mitään siihen verrattavaa.
---

Ja kyseinen katkos kesti loppujen lopuksi vain 45 minuuttia. :D

sunnuntai 11. joulukuuta 2011

Helminauha


Tänään juhlittiin mummuni syntymäpäiviä, kun hän täyttää huomenna 80 vuotta. :)

Tarkoitukseni oli solmia lahjaksi makeanvedenhelmistä helmisilkkiin kaulanauha, mutta idea kaatui koska 1) muistin asian nolosti vasta eilen, 2) en löytänyt mistään, siis mistään french wirea (jota siis kuitenkin tiedän omistavani). Helmet olin onneksi hankkinut jo aiemmin kesällä. Tosin huomasin vasta eilen illalla että ne ovat hivenen mauven värisiä, eivätkä puhtaan valkoisia. Mutta tätä tuskin nopealla silmäyksellä erityisemmin laittaa merkille...?

Päädyin kaiken muun kiireen keskellä pujottamaan helmet tylsästi ihan vain Accu-flex -vaijeriin. Väleihin laitoin kirkkaita siemenhelmiä etteivät helmet hankaa toisiaan ja että koru laskeutuu kaulalla kauniimmin. Päättelyosat ja lukko ovat sterling hopeaa. Tosin lukon taidan vaihtaa vielä joskus, kun tuo salpalukko oli ainoa hopeinen lukko mitä löysin. :D Se voi olla hiukan hankala käytössä jos ei ole tottunut ennen sellaista käyttämään.


Hyvinhyvin simppeli koru, mutta onneksi mummu helmien ja pitempien korujen ystävänä piti tästä. :) Ai niin, ja kuvista kiitokset veljelle kun en itse ehtinyt ottamaan.

sunnuntai 4. joulukuuta 2011

Rakas joulupukki...



Moni bloggaaja tuntuu tekevän joululahjatoivelistoja näin joulun alla. Miksen siis minäkin hiukan kertoisi mitä ajattelin joulupukilta toivoa... :D Ja osa näistä on todellakin vain toiveita ja haaveilua, kun hintansa puolesta on vähän mahdottomia. Mutta onneksi haaveilu ei maksa mitään! :)

Väkersin oheiset kollaasit itse Illustratorilla. Kaikki voi klikata suuremmiksi.

 Tulevaan omaan kämppään:
 1. Paistinpannu on tarpeellinen arkena ruokaa laittaessa. Valintani voisi olla ekologinen Green pan -pannu. Kuva
2. Säilytysastioitakin tarvitaan. Kauniita ja tyylikkäitä lasisia Frigoverre -säilytysastioita ottaisin enemmän kuin mielelläni. Eikä tarvitse pelätä laittaa kuumaakan ruokaa suoraan astiaan, lasista kun ei liukene mitään. Bongasin alunperin täältä. Kuva
3. Muutama puinen leikkuulauta ja ehkä pari puulastaa ja -kauhaa ruoanlaittoon, mieluiten suomalaisvalmisteisia. Kuva

 +1 Marimekon Räsymatto-, Siirtolapuutarha- ja Oiva-astiat. Aivan ihania!! Ja samalla ensimmäinen astiasarja, jota päätin alkaa keräämään. :) Ei välttämättä se ekoin vaihtoehto, mutta kestävät varmasti vuosia käytössä ja ovat ajattomia. Kuva


Vapaa-ajalle ja liikkumiseen:
4. Olen huomannut, että kun välillä tarvitsee juomalle tai smoothielle pulloa, ei sellaista kaapista löydy. Lisäksi vierastan sekä muovisia että metallisia pulloja. Tätä puutetta paikkaamaan olisi Lifefactoryn lasinen pirteän värinen juomapullo oiva - ei muovista liukenevia aineita! Kuva
5. Minulta ei oikeastaan löydy siistejä talvikenkiä kaupunki- ja koulukäyttöön. Olen ennenkin haaveillut Terra Planan Vivobarefoot -malliston ekoista kengistä. Mikä parasta: näissä on paljasjalkafiilis talvellakin! :) Kuva
6. Olen niin tykästynyt Vibramin paljasjalkakenkiini, että voisin mieluusti ottaa toiset samanmoiset sisäkäyttöön, esim. sisäliikuntaan ja hengailuun. Kuva

Muuta mukavaa:
7. Objektiiveja ei ole (kai) koskaan liikaa. Rakastamani Sigman 17-70mm linssi uuteen Pentaxiini ei selittelyjä kaipaa.  Kuva
8. Marjoja ja maskaraa -kirja (Noora Shingler) ja Make up bible -kirja (Mariela Sarkima) luettavaksi joululomalle. Kuva1 ja kuva2
9. Michael Bublén joululevy joulufiilistä tuomaan. <3 Kuva
 +1 Ekologisten liikkeiden lahjakortit uppoaa myös aina. ;) Esimerkiksi Nudgen tai Ruohonjuuren lahjakortti olisi enemmän kuin kiva. :)

Ehkä silti enemmän kuin mitään muuta toivon pakkasta ja lunta jouluksi. Mielestäni ei ole joulufilistä ilman valkeata maata... Mutta oletteko te jo kirjoittaneet joulupukille? :)

perjantai 2. joulukuuta 2011

Suurehkojen kysymysten äärellä






Varmasti moni samassa tilanteessa oleva pohtii nyt tulevaisuuttaan ja minäkin jo kesällä vuosi sitten. Tuntuu hurjalta, että kohta joudun tekemään ison päätöksen elämässäni ja se päätös viitoittaa tietäni eteenpäin. Mihin haen, mihin pääsen, mikä minusta tulee? Entä jos en pidäkään tulevasta ammatista? Tai mitä jos en pääse, minne haluan? Miten aluksi edes osaan päättää mihin haluan hakea tai mikä haluan olla tulevaisuudessa? Miten nyt voin tietää mitä haluan tehdä viiden vuoden päästä?

Olin etsimässä ainakin osaan kysymyksistä vastauksia koulun kanssa Studia -messuilla eilen, 1. joulukuuta. Tai oikeastaan kiersin messut toisen veljeni kanssa, jonka luokse matkasin jo keskiviikkona. :) Tuntui hyvältä olla messuilla veljen kanssa, sillä jaan muutenkin elämästäni suuren osan hänen kanssaan. Kun keskustelimme eri osastoilla ja molemmat kuulimme tentattavien vastaukset, on nyt yhdessä helpompi jutella ja pohtia eri vaihtoehtoja. Muutenkin selitän ja pohdin ajatuksiani paljon hälle. Veli on hyvin järjestelmällinen ja looginen ja osaa usein sanoa hyviä näkökulmia eri asioihin.



Mutta mitä messuilta jäi käteen? Mukaan tarttui paljon lukemista ja vielä enemmän ajateltavaa. Sekä hurja määrä arvontoja, mm. iPod2 -laitteita oli tosi useassa paikassa palkintona. :D Ja ihmisiä oli muuten paljon. Mutta yleisesti käytiin siis lähinnä itseäni kiinnostavien koulujen osastoilla. Ja käteen jäi myös täysin jumiutunut pohjelihas. Se on ihan turvoksissa ja jäykkä kuin puupökkelö, kipeää tekee pelkkä käveleminenkin. Mutta ei siitä sen enempää. :D

Ensimmäinen vastaantullut kiinnostava osasto oli Kelloseppäkoulun. Ne hammasrattaat ja kaikki pikkuruiset osaset ovat jotenkin todella kiehtovia. Ihanaa pikkunäpertämistä (ehkä liiankin pientä). En silti oikein tiedä siitä koulusta, sillä sinne voi suoraan hakea peruskoulustakin, eli koulutuksella ei periaatteessa ole väliä. Ja itse käyn tosiaan lukion viimeistä luokkaa nyt.



Olen hieman alkanut hyljeksiä ajatusta kultasepän ammatista. Olen tajunnut, että haluan ennemmin tehdä kokeilevista materiaaleista koruja kuin vain kullasta ja hopeasta. Sitäpaitsi em. metallien hiilijalanjälki mietityttää. Eli suomeksi olen kiinnostunut yhä enemmän korumuotoilijan ammatista, johon siis käsittääkseni kuuluu muutakin kuin jalometallien kanssa työskentelyä. Juttelin messuilla Lahden ammattikorkeakoulun osastolla taide- ja muotoilupuolella opiskelevan kanssa. Hän ei harmikseni osannut kertoa minua kiinnostavasta ammatista paljoakaan, mutta koulu vaikuttaa muuten hyvinkin varteen otettavalta vaihtoehdolta. Korumuotoilun lisäksi voisi ottaa kursseja vaikkapa valokuvauksesta.

Käytiin myös ihan huvikseen Aalto -yliopiston osastolla jututtamassa Taikin puolella opiskelevaa tappaaksemme aikaa. Kyselin valokuvaajan ammatista, vaikka kyseinen henkilö olikin juuri valmistumassa muistaakseni vaatesuunnittelijaksi. Hän oli aivan supermukava ja käsitykseni Taikista muuttui. Olin aiemmin jo päättänyt etten hae koko paikkaan, sillä sinne on hurjan vaikea päästä sisään. Esimerkiksi vuosittain otetaan vain 9-12 henkilöä opiskelemaan valokuvausta! Ja hakijoita on varmasti satoja. Mutta tuon jutustelun päätteksi aion ainakin kokeilla pyrkiä sisään, eihän siinä mitään häviä. Ja olisi ihan älyttömän siistiä päästä opiskelemaan Taikkiin, ja työllistyminenkin näyttäisi varmasti vihreää valoa valmistuttuaan.

Mutta valokuvaajan ammatti on taas siinä kiikun kaakun. Mitä sitten tekisin valmistuttuani? Valokuvaajat työskentelevät esim. lehdissä, muotokuvaajina, tuote- ja mainoskuvaajina jne. Mikään näistä ei sinällään hirveästi sytytä, mutta ennakko-oletukset on ennakko-oletuksia. Tai oikeastaan mainoskuvien otto vaikuttaa melkoisen mielenkiintoiselta. Mutta omat paineensa tuo tehdä ja saada aikaan luovaa työtä silloinkin, kun ei inspiraatiota olisi.

Olen myös pohtinut graafisen suunnittelijan ammattia. Tykkään kovasti leikkiä koneellani olevalla Adobe Illustrator -ohjelmalla. Tein esimerkiksi viime vuonna harjoitusyrityksemme logon ja kaikki esitteet kyseisellä ohjelmalla ja pidin siitä. Kuitenkin graafisia suunnittelijoita valmistuu todella paljon - käsittääkseni enemmistö kuitenkin ammattikouluista. Jos pääsisi juurikin esim. Taikkiin opiskelemaan tätä, olisi työllisyysnäkymät varmasti erilaiset. Mutta taas, haluanko istua päivästä toiseen koneen äärellä suunnittelemassa mm. eri yrityksille logoja ja mainoksia? En tiedä.

Käytiin myös Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan puolella hiukan tutkailemassa ja kyselemässä. Vaikutti ihan mielenkiintoiselta, ja eri koulutusohjelmia ja pääaineita on monia. Esimerkiksi ekologin ammatti vaikuttaa kiinnostavalta. En silti tiedä onko biologiakaan täysin se "mun juttu", sillä jotenkin tällä hetkellä tekisi enemmän mieli hakea tekemään luovaa työtä taide- ja käsityöpuolelle.

Ja kemistin ammatin olen tässä vuoden aikana jo oikeastaan haudannut. Kun ei enää koko aine juurikaan kiinnosta niin se siitä, vaikka sen kirjoitinkin nyt syksyllä. Jotkut biologiaan liittyvät kemialliset ilmiöt ovat sinällään mielenkiintoisia (esim. DNA:n kemiallinen rakenne), mutta yleisesti innostus on mennyt ohi.


Eli en Studia -messujen jälkeen päässyt oikein puusta pitkään. :D Tällä hetkellä veljen kanssa pohdittu suunnitelma on
  1) hakea Lahteen korumuotoilijaksi
  2) hakea Taikkiin valokuvaajaksi
  3) hakea biologian puolelle jos en pääse edellä mainittuihin ja yrittää seuraavana vuonna uudestaan.

Huokaus. Lähinnä kai täytyisi pysyä avoinna tulevaisuuden eri vaihtoehdoille. Ja jatkaa esitteiden selaamista ja lukemista.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Millä kuvaan? (1. osa)


En tiedä kiinnostaako ketään hölkäsen pöläystä kamerajupinani, mutta tässä tulee. :D

Muistan vielä kuin eilispäivän, kuinka kokeilin kuvata ihan ensimmäisen kerran digijärjestelmäkameralla. Olin hyvin hyvin skeptinen, sillä olin tottunut kuvaamaan lähinnä korujani pokkarilla ja ajattelin järkkärien olevan turhanpäiväistä hömpötystä. Kelpo kuvia pokkarillakin saa! Käänsin kelkkani kuitenkin varsin nopeasti kun olin veljeltäni saanut hänen kameransa käteen ja vähän zoomailtua. :D Se oli menoa se! Eli kiitokset nykyiselle kameraharrastukselleni kuuluu veljilleni. <3 (Tosin en tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun nyt haaveilua ja rahan menoa ei voi estää...)


Ensimmäinen digijärkkärini, Sony a200. Ostin tämän pari vuotta sitten veljeltäni kun hän vaihtoi parempaan kameraan. :) Ja kyseessä siis se sama jolla sain ensikosketuksen järkkäreiden ihmeelliseen maailmaan.

Tykkään tämän helppokäyttöisyydestä. Istuu myös mukavasti omaan käteeni.




Objektiivit:


Minolta 50mm kiinteäpolttoväli


Tämä on ihan mukava pieni, melko valovoimainen objektiivi. Esimerkiksi juhlissa oiva. 
Ja erityisesti pidän tämän syväterävyydestä. 
Luonto- ja kissakuviakin on tällä tullut räpsittyä, mutta hiukan vaan liian kauas jää lähinkin tarkennusetäisyys minun makuuni (siis luontokuvia kuvatessa). Mutta mukava objektiivi, on myös vähän vaihtelua tuohon toiseen objektiiviin. :)



Esimerkkikuva.

Sigma 17-70mm



Rakastan rakastan rakastan! Ylivoimaisesti suosikkiobjektiivini, vaikka uusikin kamera parine objektiivineen löytyy.

Tykkään ihan mielettömästi kuvata tällä; varmaan joku 80% ottamistani kuvista olen Sigmalla räpsinyt. :)  Varsinkin luontokuvauksessa erityisen kiva. 70mm on mukavan "makro", mutta 17mm on taas kiva, melko laajakulma kun välillä tarvitsee. Ja se bokeh...NIIN ihana!


Rakastan. (jos ei vielä tullut selväksi :D)


Esimerkkikuva.

torstai 24. marraskuuta 2011

Take it easy


Meidän pitäisi aina välillä ottaa oppia kissoista: ottaa rennosti, eikä murehtia turhia. :D Kuvissa Leevi näyttää mallia rakastamansa (minun)kylpytakin päällä. Löysin nämä vuoden vanhat kuvat selatessani vanhempia kansioita. :)

Varsinkin keskimmäisessä kuvassa näkyy muuten Leevin mutanttijalat, jokaisessa tassussa on yksi varvas liikaa. 

Nukkuvaa ei saisi häiritä kuvaamalla...

keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Liekeissä


No ei ehkä ihan kuvainnolisesti, mutta kuitenkin. :D Tuli on jälleen asia, joka on mielestäni mielenkiintoinen. Nuo kiehkurat, niiden abstarktit, pehmeät muodot tuovat itseasiassa mieleeni savun. Tulta on jännä katsella, se muuttuu kokoajan, eikä pysy paikallaan tai samanmuotoisena. On kiehtovaa, miten kameralla voi pysäyttää hetken ja katsella sitä myöhemmin.


Nyt tulikin (hehe) mieleeni, että päiväkoti-ikäisenä itseassa pelkäsin savua ja tulta. Sain hieman traumoja päiväkodin paloharjoituksesta, joka oli tehty oikean tuntuiseksi savun avulla. Onneksi minut opetettiin kotona pois tästä pelosta ja nykyään pidän tulesta, enkä pelkää sitä. :) Toki terve paloturvallisuuden järki on tallella, mutta ymmärtänette pointtini. :D