Säpissä

Kuten aikaisemmin kerroin, olen lukiossani biologian kenttäkurssilla. Eilen sitten oltiin opettajan ja muiden kurssilaisten kanssa Säpissä. Perjantai-iltana en oikeastaan ollut oikein varma halusinko lähteä, sillä vesisadetta oli luvattu koko päiväski. Olen erittäin iloinen että kuitenkin lähdin mukaan, sillä retki oli mahtava!

Aamulla tavattiin lukion parkkipaikalla ja pakkauduttiin autoihin, sitten huristeltiin jotain reilu puolisen tuntia paikkaan, jossa venekuljetus oli meille varattu. Vähän kyllä pelotti astua siihen veneeseen, ei näyttänyt kovin luotettavalta suoraan sanoen. :D Venematka kesti sen puoli tuntia, eikä edes keikuttanut paljoa. :)

Päästyämme saarelle ja käveltyämme pitkospuita pitkin odotti melko keskellä saarta kuvanmukainen näky.

Kiipesimme ensimmäiseksi majakkaan, ja huh kun se oli korkea ja ahdas!

Oikeasti sisällä ei ollut niin pimeää kuin kuva antaa ymmärtää, vaan hyvinkin valoisaa.

Päästyäni alas majakasta jalat olivat ihan maitohapoilla ja kipeät. :D Huono kunto tai jotain... Kun muutkin olivat käyneet majakassa, lähdimme kiertämään saarta rantaa ja metsikköä myöten. Sitä ennen kuitenkin majan vierellä oli tällaisia otuksia:

Lehmät olivat rauhallisia, niitä pystyi jopa silittämään. :)

Saarella kulkee vapaana mufloneja ja kuvassa näkyviä lehmiä, ylämaan karjaa. Mufloneja ei nähty lainkaan, mutta tuota karjaa näkyi. Aika hauskoja otuksia. :)

Opettajalla oli mukana kunnon jalustallinen kiikari jolla bongailtiin sitten lintuja. Ylläolevassa kuvassa näkyy kaksi melko harvinaista eliötä. Löydätkö ne? ;)

Heh, jep, olisi pitänyt olla kunnon teleobjektiivi että olisi tullut parempi kuva... :D Tässä sama kuva cropattuna ja kyseiset mystiset eliöt ympyröitynä punaisella. Jos joku ei kuvasta tunnista, niin kyseessä on merikotka kaksin kappalein. Oli aivan upea ja uljas näky sillä kunnon kiikarilla!

Matka jatkui ja nähtiin upeita maisemia. Kuvassa tuo ruskea "juttu" on rakkolevää.

Ja matka jatkuu... Saarella oli monenlaista puustoa ja kasvillisuutta.

Ja sammakoita oli todella paljon! Melkein jokaisella askeleella näkyi muutama. En ole koskaan nähnyt niin montaa sammakkoa luonnossa mitä saarella.

Kävelyn jälkeen jalat oli ihan puhki ja sitten istuttiin grillaamaan makkaraa ja syömään eväitä (josta ei nyt ole kuvaa). Lopetellessamme syömistä tuli pieni sadekuuro joka ei onneksi kauaa kestänyt. Ja se oli ainoa sade koko päivänä, joten meillä kävi hyvä tuuri sään kanssa. :)

Myös tyrnipuskia oli saaren edustalla laiturin lähistöllä. Ihanat värit!

Kuvassa vene, joka on tulossa noutamaan meitä takaisin.

Paluumatka oli ihanan tasainen, nautin siitä täysin siemauksin.

Viimeinen kuva veneestä ennen maihinnousua.

Pohdin paluumatkalla, että en miettinyt koko retken aikana yhtään mitään kouluun tai arkeen liittyvää. Myöhemmin tajusin kuinka stressaantunut olinkaan ollut, johtuen tästä puheenjohtajuudestani, koulusta, ensi viikolla alkavasta koeviikosta, NY -yrityksestämme. Retki oli siis todellakin täydellinen irtiotto arjesta, ja nyt olo on aivan mielettömän, sanoinkuvaamattoman mahtava, ja niin kliseiseltä kun se kuulostaakin, tunnen ikäänkuin sisälläni sen levollisuuden ja rauhan mitä saarellakin oli. Vaikka jalat ovatkin kipeämpänä kuin piiiitkään aikaan, olo on silti sanoinkuvaamattoman ihana ja levollinen. Ahh. En edes muistanut miltä tuntuu, kun sterssi ei paina eikä mikään huoleta. Tällaista pitäisi kokea useamminkin.