lauantai 23. heinäkuuta 2011

Fiiliksissä

..nimittäin paljasjalkajuoksusta!

Kuva aamuiselta lyhyeltä kuvausretkeltä.

Tultiin hetki sitten isän kanssa kotiin hiukan pidemmältä lenkiltä mitä eilen tehtiin. Täällä oli hurja ukkosmyrsky&sade aiemmin iltapäivällä, ja sen takia tiet täynnä vesilätäköitä ja ilma ihanan raikkaan tuoksuinen ja viileä. Aurinkokin pilkotti juuri sopivasti, ei tullut lenkillä liian kuuma. :)

FiveFingerseillä olin siis liikkeellä ja heti ensimmäisen ison lammikon tultua näköpiiriini minut valtasi aivan vastustamaton halu hypätä keskelle lammikkoa, juurikin kuin aikoinaan lapsena. :D Päätin, että mitäpä sitä turhaan pidättelemään ja annoin mennä. Ensimmäisen kunnon loikan jälkeen loiskuttelin kaikki isommat vastaantulevat lammikot läpi ihastuksissani. Aivan huikea fiilis!

Samalla lenkillä kokeiltiin myös hiukan juosta (lue: hölkätä), ja hämmästyksekseni se sujui kuin tanssi. Jotenkin olen aina mieltänyt juoksemisen hankalaksi, sillä se on tuntunut enemmän ylös-alas -liikkeeltä kuin eteenpäin siirtymiseltä. Mutta nyt tuntui, että kaikki energia meni suoraan eteenpäin liikkumiseen.  :) Tai oikeastaan tuntui, että juoksin silkasta juoksemisen riemusta. :D Ihana tunne, en voi muuta sanoa! Ja lisäksi kun juoksi vielä niiden vesilammikoiden läpi...eipä siinä ollut riemulla rajaa. :)) *Hymyilee vieläkin* Tosin luulen, että isäni ei ihan arvostanut sitä lammikoiden läpi juoksemista kun vesi roiskui myös hänen päälleen... :D

Kovin pitkää matkaa en kuitenkaan vielä uskaltanut juosta, ettei mene pohkeet ihan juntturaan. Niin voi nimittäin käydä jos aloittaa paljasjalkajuoksun repäisemällä. Oikeastaan nyt jo tuntuu pohjelihaksissa sellainen mukava rasitus. :)

Nyt en malta odottaa, että pääsen uudelleen lenkille! (ensimmäinen kerta muuten koskaan ;))

2 kommenttia:

  1. Juoksulenkkeily on ihanaa<3 Ihan siis normi lenkkareilla. Se on sellanen laji mihin oppii ja kun sen osaa ni se on aivan mahtavaa ;>

    VastaaPoista
  2. Olen lukenut niistä kuuluisista endorfiineista(?) mitä tulee juostessa, mutta vissiin vasta nyt tajusin oikeasti millaista se on. :D Olen lähinnä ihmetellyt, miten jotkut jaksaa juosta useita kilometrejä putkeen, mutta ehkä vielä itsekin siihen pystyn. :) Ainakin jos juokseminen on jokakerta yhtä hauskaa kun tällä kerralla, mitä toivon kovasti. :D

    VastaaPoista

Kiitos ja kumarrus kommentista!