perjantai 2. joulukuuta 2011

Suurehkojen kysymysten äärellä






Varmasti moni samassa tilanteessa oleva pohtii nyt tulevaisuuttaan ja minäkin jo kesällä vuosi sitten. Tuntuu hurjalta, että kohta joudun tekemään ison päätöksen elämässäni ja se päätös viitoittaa tietäni eteenpäin. Mihin haen, mihin pääsen, mikä minusta tulee? Entä jos en pidäkään tulevasta ammatista? Tai mitä jos en pääse, minne haluan? Miten aluksi edes osaan päättää mihin haluan hakea tai mikä haluan olla tulevaisuudessa? Miten nyt voin tietää mitä haluan tehdä viiden vuoden päästä?

Olin etsimässä ainakin osaan kysymyksistä vastauksia koulun kanssa Studia -messuilla eilen, 1. joulukuuta. Tai oikeastaan kiersin messut toisen veljeni kanssa, jonka luokse matkasin jo keskiviikkona. :) Tuntui hyvältä olla messuilla veljen kanssa, sillä jaan muutenkin elämästäni suuren osan hänen kanssaan. Kun keskustelimme eri osastoilla ja molemmat kuulimme tentattavien vastaukset, on nyt yhdessä helpompi jutella ja pohtia eri vaihtoehtoja. Muutenkin selitän ja pohdin ajatuksiani paljon hälle. Veli on hyvin järjestelmällinen ja looginen ja osaa usein sanoa hyviä näkökulmia eri asioihin.



Mutta mitä messuilta jäi käteen? Mukaan tarttui paljon lukemista ja vielä enemmän ajateltavaa. Sekä hurja määrä arvontoja, mm. iPod2 -laitteita oli tosi useassa paikassa palkintona. :D Ja ihmisiä oli muuten paljon. Mutta yleisesti käytiin siis lähinnä itseäni kiinnostavien koulujen osastoilla. Ja käteen jäi myös täysin jumiutunut pohjelihas. Se on ihan turvoksissa ja jäykkä kuin puupökkelö, kipeää tekee pelkkä käveleminenkin. Mutta ei siitä sen enempää. :D

Ensimmäinen vastaantullut kiinnostava osasto oli Kelloseppäkoulun. Ne hammasrattaat ja kaikki pikkuruiset osaset ovat jotenkin todella kiehtovia. Ihanaa pikkunäpertämistä (ehkä liiankin pientä). En silti oikein tiedä siitä koulusta, sillä sinne voi suoraan hakea peruskoulustakin, eli koulutuksella ei periaatteessa ole väliä. Ja itse käyn tosiaan lukion viimeistä luokkaa nyt.



Olen hieman alkanut hyljeksiä ajatusta kultasepän ammatista. Olen tajunnut, että haluan ennemmin tehdä kokeilevista materiaaleista koruja kuin vain kullasta ja hopeasta. Sitäpaitsi em. metallien hiilijalanjälki mietityttää. Eli suomeksi olen kiinnostunut yhä enemmän korumuotoilijan ammatista, johon siis käsittääkseni kuuluu muutakin kuin jalometallien kanssa työskentelyä. Juttelin messuilla Lahden ammattikorkeakoulun osastolla taide- ja muotoilupuolella opiskelevan kanssa. Hän ei harmikseni osannut kertoa minua kiinnostavasta ammatista paljoakaan, mutta koulu vaikuttaa muuten hyvinkin varteen otettavalta vaihtoehdolta. Korumuotoilun lisäksi voisi ottaa kursseja vaikkapa valokuvauksesta.

Käytiin myös ihan huvikseen Aalto -yliopiston osastolla jututtamassa Taikin puolella opiskelevaa tappaaksemme aikaa. Kyselin valokuvaajan ammatista, vaikka kyseinen henkilö olikin juuri valmistumassa muistaakseni vaatesuunnittelijaksi. Hän oli aivan supermukava ja käsitykseni Taikista muuttui. Olin aiemmin jo päättänyt etten hae koko paikkaan, sillä sinne on hurjan vaikea päästä sisään. Esimerkiksi vuosittain otetaan vain 9-12 henkilöä opiskelemaan valokuvausta! Ja hakijoita on varmasti satoja. Mutta tuon jutustelun päätteksi aion ainakin kokeilla pyrkiä sisään, eihän siinä mitään häviä. Ja olisi ihan älyttömän siistiä päästä opiskelemaan Taikkiin, ja työllistyminenkin näyttäisi varmasti vihreää valoa valmistuttuaan.

Mutta valokuvaajan ammatti on taas siinä kiikun kaakun. Mitä sitten tekisin valmistuttuani? Valokuvaajat työskentelevät esim. lehdissä, muotokuvaajina, tuote- ja mainoskuvaajina jne. Mikään näistä ei sinällään hirveästi sytytä, mutta ennakko-oletukset on ennakko-oletuksia. Tai oikeastaan mainoskuvien otto vaikuttaa melkoisen mielenkiintoiselta. Mutta omat paineensa tuo tehdä ja saada aikaan luovaa työtä silloinkin, kun ei inspiraatiota olisi.

Olen myös pohtinut graafisen suunnittelijan ammattia. Tykkään kovasti leikkiä koneellani olevalla Adobe Illustrator -ohjelmalla. Tein esimerkiksi viime vuonna harjoitusyrityksemme logon ja kaikki esitteet kyseisellä ohjelmalla ja pidin siitä. Kuitenkin graafisia suunnittelijoita valmistuu todella paljon - käsittääkseni enemmistö kuitenkin ammattikouluista. Jos pääsisi juurikin esim. Taikkiin opiskelemaan tätä, olisi työllisyysnäkymät varmasti erilaiset. Mutta taas, haluanko istua päivästä toiseen koneen äärellä suunnittelemassa mm. eri yrityksille logoja ja mainoksia? En tiedä.

Käytiin myös Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan puolella hiukan tutkailemassa ja kyselemässä. Vaikutti ihan mielenkiintoiselta, ja eri koulutusohjelmia ja pääaineita on monia. Esimerkiksi ekologin ammatti vaikuttaa kiinnostavalta. En silti tiedä onko biologiakaan täysin se "mun juttu", sillä jotenkin tällä hetkellä tekisi enemmän mieli hakea tekemään luovaa työtä taide- ja käsityöpuolelle.

Ja kemistin ammatin olen tässä vuoden aikana jo oikeastaan haudannut. Kun ei enää koko aine juurikaan kiinnosta niin se siitä, vaikka sen kirjoitinkin nyt syksyllä. Jotkut biologiaan liittyvät kemialliset ilmiöt ovat sinällään mielenkiintoisia (esim. DNA:n kemiallinen rakenne), mutta yleisesti innostus on mennyt ohi.


Eli en Studia -messujen jälkeen päässyt oikein puusta pitkään. :D Tällä hetkellä veljen kanssa pohdittu suunnitelma on
  1) hakea Lahteen korumuotoilijaksi
  2) hakea Taikkiin valokuvaajaksi
  3) hakea biologian puolelle jos en pääse edellä mainittuihin ja yrittää seuraavana vuonna uudestaan.

Huokaus. Lähinnä kai täytyisi pysyä avoinna tulevaisuuden eri vaihtoehdoille. Ja jatkaa esitteiden selaamista ja lukemista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ja kumarrus kommentista!