Tutoriaali: Värilastujen uusiokäyttöä

Kun suunnitelin huoneeni uutta ilmettä ja sitä myötä värisävyjä, tuli maalikaupasta haalittua pino Tikkurilan sävykortteja. Tiedättehän, maali- ja remonttikaupoista kun löytyy seinä täynnä erilaisia, ihanan sävyisiä Tikkurilan "värikortteja". Kun värit oli päätetty huoneeseeni, jäin miettimään mitä herkullisen värisille, mutta turhaksi jääneille lopuille lastuille voisi tehdä. Sitten mieleeni putkahti idea, joka ilokseni toimi myös käytännössä. :)

Tarvikkeet:

• sävylastuja
• kynä
• sakset
• liimaa
• ompelukone

1. Piirrä kartongille ympyrä käyttäen esim. pienen lankarullan pyöreää pohjaa. Piirrä sävylastujen nurjat puolet täyteen ympyröitä ja leikkaa ne irti.

2. Liimaa paperiliimaalla kaksi samanväristä puolikasta nurjat puolet vastakkain yhteen.

Pyörylät pinoissa. :)

3. Sommittele pyörylät ketjuksi mielesi mukaan. Itse käytin kolmen värisiä pyörylöitä per nauha tietyssä järjestyksessä. Mielessä kyllä kävi että myös sattumanvarainen järjestys voisi olla hauska!

4. Ompele pyörylät ketjuksi ompelukoneella. Muista jättää alkuun ja loppuun riittävästi lankaa sitomista varten!

Käytin ompelussa melko pitkää tikkiä (muistaakseni 4mm) ja paksua neulaa. Ompele hitaasti ja varovasti ja syötä uusi pyörylä kun edellinen on melkein ommeltu.

Valmista ketjua.

5. Käytä nauha miten haluat! Kokeilin ripustaa teipin avulla seinään...

..mutta päädyinkin peiliin, jossa keväiset värit piristävät aina ohi kulkiessa. :)

Nyt alkoi sormet syyhyämään tehdä eri värisiä nauhoja.. Voisi kokeilla eri kokoisia pyörylöitä, ja miksei muitakin muotoja. Toki tavallisesta paperista/kartongistakin varmasti onnistuu, sattui vaan noita lastuja löytymään remontin jäljiltä. :)

Inspiraatiota teeveestä

Punaisessa mekossa ohjelman juontaja Molly Sims sekä tuomarit. Kuva: Ava

Olen huomannut pari kertaa mainoksen Avalla esitettävästä Asustemuodin huipulle -nimisestä ohjelmasta. Koska Muodin huipulle lukeutuu yhteen suosikkisarjoistani, ajattelin että uusi ohjelmakin voisi olla kiva.

Eilen (tai no, tänään digiboksin tallennukselta) tulikin katsottua viimeisin jakso kyseistä ohjelmaan. Ja voi vitsit, uusi suosikkisarja on löytynyt! Itseasiassa tämä on vieläpä lähempänä sydäntäni kuin Muodin huipulle -ohjelma, jossa siis valmistetaan lähinnä vaatteita. Olen aivan innoissani!

Kuva: Netti-TV

Tässä ohjelmassa tehdään nimensä mukaisesti asusteita eri tehtävänannoilla ja teemoilla. Viime jaksossa inspiraaiona oli Swarovskin korut, joista valittiin yksi ja jonka inspiroimana tuli tehdä koru ja kengät alusta asti itse. Voi jukra miten siistiä! Olisipa vaan itselläkin varaa liimailla läjäpäin kimaltelevia kristalleja koruihin ja kenkien koroihin. :D

Mutta eniten siis ohjelma toimii ainakin itselleni inspiraation lähteenä. Sarja tuo uusia ideoita "tuunaamiseen" ja kierrätysmateriaalin käyttöön, mikä on siis tällä hetkellä se eniten itseäni kiinnostava juttu. Sarjassa tosin ei ilmeisesti erityisemmin käytetä kierrätysmatskuja, mutta eipä se estä inspiraation imemistä. :) Erityisesti kiinnostuin kenkien valmistamisesta - siinäpä taito jota olisi upea voida edes kokeilla joskus.. Mutta muutenkin alkoi sormet oikein syyhyämään että pääsee tekemään jotain. :D Tosin voi vain uneksia samanlaisista työtiloista, joissa kilpailijat saavat tehdä töitään... Huokaus. Aina saa onneksi haaveilla. :)

Asustemuodin huipulle siis tiistaisin klo 20.00 Avalla. :) Ketään muuta sarjasta kiinnostunutta?

Farkkulaukku

Innostuin tuossa joku aika sitten pitkästä aikaa hiukan ompelemaan. :) Halusin käyttää uusiomateriaalia, ja kohteeksi valikoitui kierrätyskeskuksesta parilla kymmenellä sentillä joskus ostetut vanhat farkut.


Välillä Aika usein meinaan tarttuu kirppiksiltä ja kierrätyskeskuksista mukaan vaatteita tuunausmielessä, jotka aion uudistaa uuteen ilmeeseen "sitten joskus". No, se kasa hupeni nyt yksillä farkuilla, kun päätin ottaa ne työn alle. Kyseisistä housuista on tullut joskus aiemmin käytettyä pala, mutta kangasta silti riitti. Jotenkin syntyi idea simppelistä kassista ja sillä mentiin: tulos näkyy kuvissa. Materiaalia jäi yli vielä suurinpiirtein farkkujen vyötärökaitaleen, taskujen ja vetskarin verran.

Vuorikankaaksi löytyi vanha lakana. Tosin myöhemmin havaitsin, että vähän uudempi kangas olisi ollut parempi, sillä ko. kangas on aikojen kuluessa hapertunut ja repeää aika helposti. :/ Eipä voi mitään, näillä mennään. Korjataan sitten joskus kun tulee aihetta. :)

Perfektionistiluonteeni meinasi suunnittelu- ja tekovaiheessa iskeä niskan päälle ja alkaa oikein piirtelemään kaavoja sekä mittailemaan viivaimella. Jostain syystä meikäläisen on nimittäin vaan kovin vaikea tehdä mitään ilman kaavoja tai ohjeita, ja aina pitäisi kaiken olla viimeisen päälle tehtyä ja mietittyä. Siksi sitä kai tuleekin niin harvoin ommeltua tai neulottua. :D Sysäsin kuitenkin tällä kertaa ne ajatukset nurkkaan ja päätin vain antaa mennä. Niinpä tästä tulikin aika rennosti ommeltu, mutta ei se aina oo niin justiinsa. ;)

Kuvataiteen lukiodiplomi 2011-2012

Nonniin ja nyt vihdoinkin juttua tekemästäni kuvataiteen lukiodiplomista! Eihän tämä ole kuin puoli vuotta myöhässä... hups. Parempi kai myöhään kuin ei milloinkaan, eikös?

----

Kuvataiteen lukiodiplomin kurssi alkoi jo syksyllä. Opetushallitus määrää joka vuosi tehtävät tehtävänantoineen sekä arvostelukriteereineen, ja niistä tulee valita yksi. Omalla kohdallani annetuista aiheista ei tarvinnut kauaa miettiä sopivaa, sillä kuin lottovoittona yksi tehtävänanto oli seuraavan mukainen:

"2. KORU KANTAA VIESTEJÄ
Koru on osa ihmisen kehoa, mittakaavaa, tilaa ja omaa tyyliä. Korutaiteessa esineen, vartalon ja ympäristön rajat häilyvät. Korun synnyttämään taidekokemukseen liittyy aina käytännön elämä. Kantajalleen koru on osa identiteettiä ja läsnä arjen kohtaamisissa. 
    Korujen käyttöön voidaan löytää monia syitä. Koru voi toimia amulettina, suojan antajana tai se voi olla merkki asemasta yhteisössä. Korun tärkein tehtävä voi olla myös käytännöllinen vaikkapa vyön soljen muodossa. Korut ovat olleet myös vaihdannan välineitä ja osoittamassa kantajansa vaurautta. Vaikka korun estetiikka on ollut ihmiselle aina tärkeää, itsenäisen korutaiteen voidaan sanoa syntyneen vasta 1900-luvulla.
    Uniikille korutaiteelle on tyypillistä, että materiaali on idealle alisteinen. Nykykorulla välitetään viestejä ja otetaan kantaa esimerkiksi huumoria, liikettä tai ironiaa hyödyntäen. Nykykorun tekijälle on ominaista, että hän työskentelee erilaisten materiaalien, värien ja muotojen kanssa niitä rohkeasti yhdistellen. Nykykoru voidaan näin mieltää taideteokseksi - kannettavaksi tai ripustettavaksi veistokseksi.
Tehtävä:  Tutki korutaiteen historiaa ja nykyisyyttä. Suunnittele ja toteuta koruteos tai koruteosten sarja, joka kantaa viestejä. Nimeä teoksesi.
Toteutustapa: Vapaa  
Arviointikohteet: Idean ja viestin välittyminen; Taiteellinen ja tekninen toteutus" 

(teksti suoraan vuoden 2011-2012 kuvataiteen lukiodiplomin ohjeistuksesta)

Itseasiassa olin aikonut tehdä korun jokatapauksessa, oli se suorana tehtävänantona tai ei. Ja toinen juttu, minkä olin myös etukäteen päättänyt, oli kierrätysmateriaalien käyttö koru(i)ssa. Näiden pohjalta lähdin sitten miettimään jatkoa.

Jossain välissä kuvisdiplomikurssin alettua veljen kanssa jutellessa tuli puheeksi hänen kesätyönsä paikallisessa ikkunankaihtimia valmistavassa yrityksessä. Innostuin ideasta käyttää kaihtimia koruissa ja meninkin kysymään liikkeestä ylijäämämateriaalia. Ilokseni sain ottaa roskiin menossa olevia kaihtimia niin paljon kuin halusin (jep, niitä todellakin tuli otettua "tarpeeksi" - vieläkin kaihtimia löytyy nurkistani)!

Seuraavaksi aloin ideoimaan korun muotoa ja mallia. Paloittelin kaihtimia kultasepänsaksilla ja porasin reikiä porakoneella. Lisäksi mieleen tuli kaihtimien kuvointi jollain tavoin. Olin tuolloin jostain syystä kovin kiinnostunut erilaisista alkuperäisheimojen tatuoinneista, joten ne valikoituivat koruihin kuvioiksi. Kuvioinnit tein lopulta ProMarker -permanenttitusseilla ja lakkauksen decoupagé -servettilakalla.

Ihan lopuksi otin portfoliota ja näyttelyä varten kuvat koruista ystäväni K:n kaulalla. :) Kiitos kaulan "lainaamisesta" hänelle!

Kuvisdiplomin tekeminen oli haastavaa, sillä aikaa oli rajoitetusti. Ja joskus ideoiden tuleminen saattaa kestää kauan. Nautin silti täysin siemauksin suunnittelusta, tekemisestä ja kuvaamisesta, sillä oli harvinaista herkkua tehdä tätä kaikkea sekä erityisesti itse koruja keskellä lukuvuotta. :) No joo, ei tekoprosessi ihan ruusuilla tanssimista ollut - siihen mahtui verta, hikeä ja kyyneleitäkin. Mutta tyytyväinen olen suoritukseeni!


Seuraavassa osassa tulee portfolio kokonaisuudessaan, ettei tästä postauksesta tule ihan mammuttimaisen pitkä. Mutta nyt kuvia kuvisdiplominäyttelystä, joka pidettiin paikallisessa kirjastossa:

Tuli vallattua vähän isompi seinä näille, hups. :D

Tässä näkyykin portfoliota vähän paremmin. Kuvioin kannen samalla kuviolla mitä käytin yhdessä korussakin.

Ja sitten kollaasikuvat itse koruista (kuvien keskellä oleva sana on siis kyseisen korun nimi). Omaksi suosikikseni muodostui Kitanga, sillä olen erityisen tyytyväinen sen kuviointiin. :)

Sellaista, mitä piditte? Tekikö joku muu kuvataiteen lukiodiplomin?

It's beginning to look a lot like christmas

Viettelen tässä mukavaa aaton aattoa kuunnellen otsikon mukaista biisiä. :) Aivan ihanan leppoisa ja hyvän tuulen kappale! Toivottavasti huomenna lahjapaketista kuoriutuukin ko. artistin koko joululevy... :)

Mutta mutta, sainpa pitkästä aikaa inspiraation koruun ja mukavan flown. Inspis syntyi kun sytyttelin tässä illalla tuikkuja ja kynttilöitä tunnelmaa tuomaan. Pyörittelin käsissäni jo loppuun palaneita tuikkuja ja sain idean. Siispä tuumasta toimeen, lopputulos näkyy näissä (kököissä keinovaloisissa) kuvissa. :)

Leikkelin metalliset tuikkukipot auki ja leikkasin lehden muotoisia kappaleita. Naputtelin metallilehtiin reijät naulan avulla ja kiinnitin läpyskät vanhasta korusta purettuun ketjuun. Lopputulos on mielestäni ihan kiva ja kevyt. :) Tuikkukippojen hyödyntäminen ei kuitenkaan alun perin ole oma ideani, vaan muistin jonkun muunkin tehneen Helmetti -foorumilla koruja/koristeita tästä materiaalista.

Nyt voisikin siirtyä nauttimaan vielä lisää tästä jouluisesta fiiliksestä, jota ei pariin vuoteen ole itselläni ollut. Vesisade pilaa hieman tunnelmaa, mutta yritän olla huomiomatta ja kuuntelen Bublén muitakin joulubiisejä tuubista. Mukavaa aaton aaton iltaa kaikille!

Spiraalisormus

Eilen pyörittelin hajamielisesti sormissani muutamaa nahkasuikaletta, jotka jäivät yli eräästä toisesta korusta (siitä lisää joskus myöhemmin, kunhan saan kuvattua). Sain jostain idean leikata paksuin nahan suikale puoliksi ja liimata päät yhteen kahdeksi renkaaksi, jotka vielä liimasin yhteen kahdeksikoksi. -Hei, täähän näyttää ihan sormukselta! Tämän jälkeen keksin kiepauttaa neljä ohuempaa suikaletta spiraaleiksi, ja ne vielä yhteen. Ja liimata sekä spriaalit, että renkaat toisiinsa. Lopputulos: kahden sormen sormus.

Välillä, vaikka saan jonkun kivan idean, en silti toteuta sitä, vaan ajattelen odottaa vielä parempaa ideaa. Tämän kohdalla ajatukset olivat samanlaiset, mutta nyt annoin tietoisesti vaan mennä, ja se tuntuikin tosi hyvältä! Pitää yrittää pitää mielessä vastaisuudessakin. :)

Kuva vielä "nurjalta". Harmikseni renkaista tuli hiukan erikokoiset ja pienehköt...

Miksi mun käsi näyttää taas jotenkin oudolta.. :D No, siinä kuitenkin sormus in action.

Erityisesti tykkään nahan väristä, tuollainen ihanan tumma violetti. Hetkinen, mitä oikein kirjoitin? En ole oikein koskaan erityisemmin pitänyt violetista...hmm. :D No, toinen juttu mistä tykkään, on se, että tuo nahka on ihanan mattapintaista, paksua mokkanahkaa. Ja se, että ihan tavallinen puuliima riitti, ettei tarvinnut alkaa tujuilla pikaliimoilla leikkimään.

Nahkaa oli siis alunperin reilun kokoinen pala, tähän käytin pelkät "jämät". Hankintapaikka Espoon kierrätyskeskus. :)

Tuunatut tammenterhot

Tässä eräs hiukan erikoisempi kokeilu, jonka tein kesälomalla... Kyseessä on siis ihan oikeat tammenterhot, mutta uudella värityksellä. :D

Maalasin "hatut" kultaspraylla, ja nuo alaosat maalasin valkoisella akryylimaalilla. Seuraavaksi päällystin alaosat sinisellä kahviservetillä decoupagé -lakalla ja ihan lopuksi suihkautin kultasprayta päälle. Messinkinen ripustuslenkki hattuun, hattu kuumaliimalla kiinni ja korvikset ovat valmiit. :)

En kyllä tiedä tuleeko näitä käytettyä, sen verran erikoiset ovat.. :D Mutta tulipahan kokeiltua ja tehtyä. :) Hitsit kun kuvissa ei toistu värit ihan oikein... Kuvakulmatkin olisi voineet olla vähän erilaiset. No, ensi kerralla sitten paremmin.

Linssiriipus

Sain keskellä yötä idean, että piirrän lahjaksi saamillani Promarker -permamenttitusseilla silmälasien linsseihin kuvioita. Pitihän sitten nousta oikein ylös kirjoittamaan idea muistiin, että aamulla muistaa kokeilla ajatusta. :D

Näissä kuvissa siis tämän päivän ensimmäinen kokeilu. Harmikseni huomasin, että voimakkaasti paperilla hankaamalla tussi lähtee pois. :/ Olisin toivonut todella pysyvää lopputulosta. Hmm, ehkä keksin vielä jotain.

Tänään oli muuten ihan mieletön flow tätä tehdessä. Innostuin väkertämään linsseistä muutakin; itseasiassa sain omasta mielestäni tosi makean idean, mutta toteutuksen kanssa on vaikeuksia. Saa nähdä koska keksin siihen jotain, vai keksinkö lainkaan...

Jännä juttu muuten, että sain vielä toisen flow:n, joskin hieman myöhemmin tuosta ensimmäisestä. Tuli inspiraatio kokeilla samoja Promarker -tusseja kartongille. Piirtelin kartongin täyteen abstrakteja kuvioita. Ai että oli mahtifiilis, en edes muista koska viimeksi moinen flow on jotain näprätessä tullut! :)

Ehkä aamuisella vitamiinipommilla osuutta asiaan...? Hankin nimittäin muutama päivä sitten blenderin (aka tehosekoittimen) itselleni, jolla olen alkanut tekemään itselleni aamupalaksi smoothieita. Smoothiet ovat vaan niin helppoja ja samalla hyvin terveellisiä. Lukaiskaapa Voisilmäpeliä -blogin Eevan mainio kirjoitus aiheesta!

Tänään oli onnistunut kokeilu: päärynää, omenaa, lusikallinen hunajaa, loraus sitruunaa sekä jäisiä vadelmia ja mustikoita. Nam! Huomenna voisikin kokeilla vihersmoothien tekoa... :) Jep, olen koukussa tähän!

Takaisin asiaan. Nauhaksi leikkasin nahasta kaistaleen - tosin se jäi hiukan liian leveäksi. Haluaisin nimittäin ripustusreiänkin näkyvän, se kun onnistui mukavasti.

Prillit, osa2

Koneen kuva-albumien siivouksen yhteydessä löysin vihdoin ja viimein tämän kuvan. Olen kaipaillut tätä jo kauan, mutten ole löytänyt tätä kojeen syövereistä vasta kuin nyt (ai miten niin liikaa kuvakansioita nimellä "jotain"?). :) Kuvan on ottanut veljeni viime vuoden toukokuussa, vaikka vesileima vähän muuta väittääkin.

Nyt minulla ei enää ole noita kuvan punertavia hiuksia (sain kasvatettua värin lopultakin pois, jee!) eikä noin hyvää ihoa, valitettavasti. :/ Muutama viikko kuvan oton jälkeen kasvojeni iho muuttui paljon, punaisia näppylöitä pukkasi enemmänkin- ja nyt vuotta myöhemmin niitä näppyjä tulee edelleen tasaisesti. Saa nähdä koska tähän tulee muutos - jos tulee...

Nämä ovat siis toiset väkertämäni "prillit", vuosimallia 2010. Itseasiassa tein nämä melko pian ensimmäisten jälkeen.

Nämä alemmat kuvat räpsäisin hetki sitten. Kuparilanka on hiukan tummunut, pitäisi kiillottaa. Kiireessä ei muuten saisi koskaan ottaa kuvia, nämä eivät ihan onnistuneet niinkuin halusin. :/ Mutta kai noista nyt selvää saa...

Lasien linssit otin talteen muuta käyttöä varten. Sangat päällystin decoupagé -lakalla ja ohuilla kahviserveteillä, jonka jälkeen maalasin sangat kuparinvärisellä maalilla. Kieputukset tutusti kuparilankaa ja -helmiä.

Jäätelötikkuja

Tässä oma vastaukseni Korukoplan haasteeseen. :)

Korun idean sain itseasiassa jo vuosi sitten, mutta toteutuksen sain onnistumaan vasta nyt.

Tikut ovat jäätelötikkuja, joista sahasin päät pois ja hion sileämmäksi, lisäksi porasin reiät varovasti. Ohuita yhden kirjaimen levyisiä suikaleita leikkasin wanhasta kellastuneesta ranskankielisestä kirjasta, jonka haalin ilmaiseksi kierrätyskeskuksesta. Suikaleet kiinnitin (hyvällä ystävälläni) servettilakalla.

Lankana on valkoinen, paikoin kellastunut puuvillalanka, jonka värjäsin teellä mukavamman väriseksi. Taisi värjäyskärpänen itseasiassa puraista, aion kokeilla vielä lisää teellä värjäämistä! :) Langat olisivat voineet olla kauemminkin värjääntymässä, mutta tuli hiukan kiire jo niin jäivät hitusen liian vaaleiksi.

Korun kiinnityksen suunnittelin niin, että nuo narut voi solmia miten haluaa, esimerkiksi niskan taakse. Pelkät narut olisivat mielestäni olleet liian tavalliset, joten näpräilin pätkissä makrameeta (kaksoistasosolmuja). Makramee menikin kierteelle, toisin kuin ajattelin, mutta lopputulos oli yllätävän kiva. :)

P.s Näihin kuviin en ole nyt täysin tyytyväinen. Piti napata ne töissä kahvitauolla, eikä valo ollut kovin hyvä... Lisää kuvia siis varmaankin jossain vaiheessa tulee, ehkä myös ns. kaulakuva. :)

Kukkia siellä, kukkia täällä

Ei ole tullut paljoa kirjoiteltua tai tehtyä mitään, koulu vie aikalailla kaikki mehut. Tai ainakin aikaa. No yksi vähän isompi projekti on meneillä, mutta siitä joskus talvella lisää. ;) Mutta, jotain ennen koulun alkuakin tuli tehtyä:

Joku saattoi ihan "vähän" innostua, nimittäin tästä ohjeesta. Ensiksi harmittelin ettei minulta löydy mitään kivaa kuviollista puuvillakangasta. Sitten muistin hetki sitten ohuesta farkkukankaasta tekemäni farkkuliivin, siitä ylijäänyt kangas voisi sopia. Kokeilin sitä ja johan oli helppo ja mukava tehdä! Sitten lähti vähän mopo käsistä.. Kuvat kertokoon loput.

Kaikki matskut kierrätettyjä (farkkukangas farkuista, vaalea kukka kirkkaan sinisillä kärjillä on farkkujen taskun vuorikangasta (kärjet värjätty kangasväreillä), muut kukat eri paidoista), paitsi kukkien takana sijaitseva kiinnitystsydeemi. Tulipa aika erikoinen lauserakenne.. :D

Näihin kukkasiin sai lisäksi kivasti käytettyä niitä yksittäisiä "ihme"nappeja, sekä erinäisiä jämäkankaan palasia. Rakastan erityisesti noita tummansinisiä farkkukukkia, ja niiden messingin värisiä nappeja, aivan ihania! (jep, kuva voisi olla havainnollistavampi noista napeista) Onnekseni löysin kyseisiä nappeja pienen pussillisen lisää. :)