tiistai 20. maaliskuuta 2012

Raakasuklaata


Pikaista päivitystä bilsan kirjojen keskeltä. :D Eli huomenna olisi vuorossa toiseksi viimeinen koe, biologia! Mutta ei siitä sen enempää. :)

Tein tuossa eräs päivä pitkästä aikaa yhtä suosikkiherkkuani, raakasuklaata! Tätä otan myös huomenna mukaan kirjoituksiin evääksi jotta voi kirjoittamisen lomassa vähän herkutellakin - ja vieläpä varsin terveellisesti. :P


Käyttämäni ainesosat vasemmalta oikealle: neitsyskookosöljy, raakakaakaojauhe, hunaja, lucuma ja epämääräisen näköinen köntti kaakaovoita. Kuvasta unohtui lisäksi pakastemustikat ja aprikoosinsiemenet.

Ohjeen löysin raakasuklaa- ja superfoodguru Jaakko Halmetojan Raakasuklaa.com -nettisivuilta,  josta löytyy paljon lisää tietoa raakasuklaasta. Sieltä voi myös ladata Suklaa-alkemistin käsikirjan, jossa on paljon mielenkiintoista luettavaa ja reseptejä. :) Löytämäni ohje meni oman sovelluksen jälkeen jotakuinkin näin:

2 kukkurallista ruokalusikallista kookosöljyä
2 rkl kaakaovoita raastettuna
2 rkl raakakaakaojauhetta
1 tl lucumaa
1-2 rkl hunajaa (tai muuta makeutusta)
marjoja/pähkinöitä mielen mukaan

Teko-ohje yksinkertaistettuna: Vesihauteessa sulatetaan ensin kookosöljy. Sekaan heitetään raastettu kaakaovoi ja sekoitellaan puulusikalla koko seos sulaksi. Seuraavaksi mukaan sekoitellaan sihdattuina jauheet ja vielä hunaja.

Ei-muovisen astian pohjalle ripotellaan marjat ja/tai siemenet ja päälle kaadetaan sula suklaamassa. Suklaan annetaan jäähtyä pakastimessa pari tuntia ja sitten herkuttelemaan!


Itse kaadoin suklaan tämmöiseen metalliseen koteloon, jossa on joskus ollut suklaata. Vuorasin vielä foliolla, että suklaan saa helpommin irti.

Ja tiedän, mustikat näyttävät jokseenkin mielenkiintoiselta kun massa eri riittänyt peittämään niitä kokonaan. :D Niin ja aprikoosinsiemenet on uusin tykkäykseni! Aivan ihanan makuisia. Nappasin taannoin pussillisen niitä Ruohonjuuren alepöydästä. Täytyy kyllä ostaa uudemmankin kerran, oli sen verran hyviä. :) Toki siis muutkin pähkinät (tai jopa siemenet) käy tähän, olen esimerkiksi manteleita käyttänyt myös.


Suklaa muuten sulaa varsin nopeasti sormissa, sillä seoksessa oleva kookosöljyn sulamispiste on vähän yli 20°C. Temperoimalla saisi pysymään pidempään kohmeessa ja muutenkin kivemman rakenteen, sitä täytynee kokeilla jossain vaiheessa... Siitäkin löytyy ohje tuolta samaiselta sivustolta.

Tämä määrä ei oikein riittänyt mihinkään, joten ensi kerralla täytynee tehdä isompi satsi. :D Jopa isälle ja veljellekin maistui. ;) En oikein edes enää kaipaa normisuklaata, tämä on niin paljon parempaa! Ja tekeminenkin on mukavaa puuhaa, ja vielä kivempaa on syödä ihan itse tehtyä suklaata. :)

Onko joku maistanut tai tehnyt raakasuklaata? Jos, niin mitä piditte? :)

6 kommenttia:

  1. Apua, ei olisi pitäny avata blogiasi tänään...suklaata. Tätä on pakko kokeilla :)

    VastaaPoista
  2. Hih, suosittelen todellakin kokeilemaan jos vähääkään kiinnostaa! :) Peittoaa normisuklaat kyllä mennen tullen. ;)

    VastaaPoista
  3. Hymm, ei sitä kyllä ole oikeasti sielua ruokkivaa ja mieltä valaisevaa suklaata syönnyt pitkään aikaan, ja marketin hyllyltä tuskimpa sellaista saisi löytymäkään. Kun yhden 200 grammaisen vetäisee, ei se ruoki muutakun Fazerin rahapussia.

    Ai, aprikoosin siementä pystyy syömään, mutta taisipa sitä olla usean kaupallisen marsipaanin sisällä. Ensin noista kuvista katsoin, että seassa olis ollut tavallista pähkinää, mutta eipä ollutkaan. Ja mantelikin toisaalta on lähisukulainen aprikoosille (Prunus) ja senkin hedelmä on luumarja, jonka siemeniä kutsutaan tavallisesti manteleiksi. Loppuen lopuksi periaatteessahan aprikoosin siementä yhtähyvin voisi kutsua pähkinäksi, tai kaikkia pähkinöitä siemeniksi ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, itse en enää kaipaa kaupan sokerimössösuklaita tämän jälkeen! Ekoliikkeistä taasen saa ihan mukiinmeneviä suklaita, mutta itse tehty on aina tähän mennessä ollut melkeinpä paras.

      Enpä minäkään ennestään tiennyt, että aprikoosin siemeniä voi syödä. Tai tarkemmin nämä taitavat olla sen "kiven" sisältä, kai...? Nimeltään kun ovat "apricot's kernels", kernel=ydin. Oho, kiitos valaisusta! Enpä tästä sukulaisuudesta tiennyt. Ai että, kaikki tämmöiset asiat kiehtoo allekirjoittanutta kovasti, kai syynä se sisäinen biologi. :)

      Poista
    2. Samaan Prunus-sukuun luetaan sisään myös mm. tuomi (Prunus padus) :).

      Rupesin selvittämään, että mitä nämä aprikoosinsiemenet sisältää, koska monet Prunus-suvun siemenet sisältävät amygdaliinia, joka ihmisen ruansulatuksessa muuttuu sinihapoksi. Esim. Mantelin lähemmät sukulaiset, kuten karvasmanteli sisältää kyseistä ainetta, mutta manteli on aikojen saatossa jalostettu niin, ettei tässä ole enään ollenkaan tätä "kasvissyöjien karkotetta" jäljellä.

      Mutta palatakseni aprikoosiin, niin sen siemenissä on todellakin amygdaliinia, mutta sen verran, että yhdessä siemenessä on keskimäärin 0.5 mg syanivetyä. Sinihapon tappava annos on jotain .5 - 3.5 mg/painokiloa kohden. Eli tappava annostus alkaa tulla jos päivässä syö oman painonsa lukumäärän edestä aprikoosin siemeniä. Joten yhteenvetona voimme pitää, että ahnehtia ei siemeniä kannata ;). Ilmeisesti amygdaliinillä on myös jotain potenttiaalisia syöpää vastustavia vaikutteita, joita tutkitaan.

      Mutta ettei kukaan vaivu hysteriaan, niin yhtälailla omenansiemenet tappaa jos niitä tarpeeksi syö, eli annos erottaa lääkkeen ja myrkyn.

      Poista
    3. Jälleen paljon mielenkiintoista tietoa, kiitos kovasti! Olisi oikeastaan kiehtovaa tutkia kasvimaailmaa enemmänkin, ammattina jopa. :)

      Niinhän se menee, että ihmiselle välttämättömätkin aineet muuttuvat myrkyllisiksi kun määrä on tarpeeksi suuri. Eli ei hätää, minä en ainakaan alkanut panikoida. :D Muutenkin vaihtelen aika paljon pähkinöitä ja siemeniä mitä syön, ettei ainakaan tule yliherkkyyden mahdollisuutta. Ja muutenkin vaihtelu virkistää.

      Poista

Kiitos ja kumarrus kommentista!