No ei ehkä ihan kuvainnolisesti, mutta kuitenkin. :D Tuli on jälleen asia, joka on mielestäni mielenkiintoinen. Nuo kiehkurat, niiden abstarktit, pehmeät muodot tuovat itseasiassa mieleeni savun. Tulta on jännä katsella, se muuttuu kokoajan, eikä pysy paikallaan tai samanmuotoisena. On kiehtovaa, miten kameralla voi pysäyttää hetken ja katsella sitä myöhemmin.
Nyt tulikin (hehe) mieleeni, että päiväkoti-ikäisenä itseassa pelkäsin savua ja tulta. Sain hieman traumoja päiväkodin paloharjoituksesta, joka oli tehty oikean tuntuiseksi savun avulla. Onneksi minut opetettiin kotona pois tästä pelosta ja nykyään pidän tulesta, enkä pelkää sitä. :) Toki terve paloturvallisuuden järki on tallella, mutta ymmärtänette pointtini. :D
Varsinkin eka pysäyttää kattelemaan! Ootko jo ostanu makron?
VastaaPoistatykkäsin kans ekasta eniten, todella kauniita kuvia :)
VastaaPoistaMulla muuten vähän sama juttu lapsuudessa, tosin tulen pelko tuli jostain niinkin pelottavasta ohjelmasta kuin Pekka Töpöhäntä :D Meillä oli sellanen video missä se kissa joutu johonki kodinhoitohuoneeseen tms yöksi, kun oli käyttäytynyt huonosta (jotain sellasta) ja sitten perheen äiti oli unohtanut silitysraudan johdon pistorasiaan ja sytty tulipalo siellä kodinhoitohuoneessa. Pelastuhan se kisu just ja just, mutta mut se oikeesti traumatisoi :( Olin niin pieni sillon...
Meni vuosia että pääsin irti pelosta, mulla oli joka ilta tapana käydä kattomassa, ettei kukaan oo unohtanu silitysraudan johtoa seinään... Erityisesti pelkäsin meidän koirien puolesta aina kun ne oli yksin kotona. Ei sellanen pakonomanen käyttäytyminen oo terveellistä kellekkään :D
No olipa pitkä ja mielenkiintonen tarina... Mut pointti oli että nykyää rakastan tulta ja sun kuvat on hienoja :D
Kiitos Paula! Hmm, tavallaan joo. :D Ostettiin nimittäin veljen kanssa puoliksi 90mm Vivitar -niminen makro-objektiivi, joka sopii adapterin kanssa Pentaxiin. Ajattelin huomenna kirjoittaa postauksen tästä uudesta kamerastani ja parista objektiivista. :) Niin juu, ja tämän postauksen kuvat on otettu kameran mukana tulleella ei-niin-kivalla kittilinssillä.
VastaaPoistaanni, kiitos! :) Itsekin tuosta ekasta eniten pidän, vaikka itse sanonkin. :D
Muistan tuon ohjelman! (Pekka Töpöhäntä oli yksi suosikkiohjelmani lapsuudessa) Mutta munkin mielestä se kohta oli pienenä tosi pelottava, joten en ihmettele että jäi traumoja. :( Vähän taitaa olla toista nykyajan lastenohjelmissa.. Mutta onneksi tosiaan opit myös pelosta pois. :)
Hehe, ei haittaa ollenkaan, kaikenlaiset kommentit on oikeesti tervetulleita! :) Ja voin sanoa, että mun kirjoittelut on melko pitkiä ja niistä puuttuu melko usein se pointti. :D Mutta siis kiitän kommentista!