Pääsykokeista

Ja nyt vihdoin ja viimein juttua pääsykokeista, tai niihin valmistautumisesta. Olen oikeasti pahoillani, että tässä kesti näin kauan! Samaan hengenvetoon totean, että en nyt ole varma olenko oikea henkilö kertomaan pääsykokeisiin valmistautumisesta kun haluamaani kouluunhan en päässyt. :D Puolustuksekseni voin kuitenkin vedota älyttömään uupumukseen vuosi sitten, kun ei oikeastaan edes ollut energiaa lukea vaikka olisinkin halunnut. Onneksi näin välivuoden jälkeen on aivan erilainen fiilis!

Eli eli.. Yo -kirjoitusten jälkeen taisin pitää viikon verran "lomaa" ja aloin vasta sitten lukemaan biologian pääsykokeisiin. Jälkiviisaana olisi kannattanut aloittaa aiemmin, kun luki muutenkin biologian kirjoituksiin, sillä tunsin osaavani biologian asiat paremmin pääsykoelukemisen jälkeen kuin juuri ennen biologian kirjoituksia. :D Mutta jokainen tavallaan. Silloin tuo viikon "loma" tuntui välttämättömältä.

Biologian kokeella voi hakea neljään kaupunkiin; Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Itä-Suomen yliopistoon. Valintamenettelyt vaihtelevat kouluittain, toisissa painotetaan esimerkiksi hiukan enemmän lukiosuoritusta. Lisätietoa löytyy osoitteesta http://www.biohaku.fi/. Itse hain vuosi sitten vain kahteen ensimmäiseen tuossa järjestyksessä.

Bilsan koe koostuu 5 pakollisesta kysymyksestä, joihin vastataan esseellä. Ja tämä essee onkin erilainen kuin yo-kirjoituksissa, mikä tuli ainakin itselleni yllätyksenä. Vastaustilaa on vain 1 valmiiksi viivoitettu A4 paperi. Suomeksi: asia pitää osata tiivistää hyvin pieneen tilaan ja tiedosta täytyy valikoida ja kertoa paperille vain se olennainen.

Enoni lupasi ystävällisesti reilusti aiemmin sponsoroida minulle haluamani pääsykoevalmennuskurssin. Kun päätös biologian opiskelusta vahvistui, aloin katsella sopivia valmennuskursseja siihen. Koska asun noin kolmen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä (jossa siis useimmat kurssit pidetään), päätin ottaa valmennuskurssin itse opiskeltuna. Valmennuskeskuksesta löytyikin sopiva: Etäopiskelukurssi.

Tämä etäkurssi sisälsi kirjallisen materiaalin (lukion tiivistetty oppimäärä useasta kirjasarjasta yksissä kansissa sekä Kohti opiskelupaikkaa -vihko) ja palautettavia esseitä. Esseitä oli yhteensä 6, jotka tehtiin ja palautettiin postitse tietyssä aikataulussa. Samalla kun esseen sai korjattun sekä palautteen kera takaisin, tuli kuoren mukana seuraavat 2 esseekysymystä.

Näistä saaduista palautteista oli mielestäni suuri hyöty! Ihan ekaa kertaa kun kirjoitti esseen sille vaivaiselle yhdelle aaneloselle, oli palaute varsin tarpeellinen. Ainakin tuntui, että esseiden kirjoittamisen myötä taito tiivistää tietoa ja tuoda esille olennainen parani.

Pelkästään kirjallisesta materiaalista oli hurjasti apua. Siinä oli monia asioita, joista en ollut kuullutkaan! Otinkin käyttöön yhden parhaimman vinkin, kahden eri kirjasarjan luku rinnakkain. Kirjoissa on meinaan melkoisia eroja, uskokaa pois.

Jälkikäteen jäi fiilis, etten oikein tiedä olisinko pärjännyt senkään vertaa mitä nyt ilman kurssin materiaaleja. Niistä oli paljon apua. Pääsykokeet kun eroavat melkoisesti yo-kirjoituksista. Niinpä pääsykoepänttäämisen jälkeen tuntui, että osaan asiat paljon paremmin kuin varsinaisissa bilsan kirjoituksissa. :D

Siinä viime vuoden fiiliksiä. Nyt olen siis aloittanut uudelleen opiskelun biologian pääsykokeisiin. Välivuoden ansiosta pystyin aloittamaan sen jo tammikuussa - ja ihan uusin voimin. Opiskelu on oikeastaan ihan mukavaa pitkästä aikaa. Ja kun aloitin jo nyt, luku-urakka ei tunnu niin suurelta taakalta. Tein itselleni lukusuunnitelman, joka on realistinen, eli siitä pystyy pitämään kiinni. Aikaa pitää jäädä myös rentoutumiselle. Ja jos joku päivä on äärettömän väsynyt tai niskat jumissa, kuuntelen omaa jaksamistani ja mahdollisesti skippaan sen päivän opiskeluista ja jatkan seuraavana päivänä siitä mihin jäin.

Olen taas myös ymmärtänyt, että kaikkea kivaa ei voi tehdä. Pyrin tekemään ensin päivän opiskelut ja sitten muut jutut, kuten pianon soittaminen tai huoneen remppaus.

Tärkeää on myös tietää tenkiinat, joilla itse oppii parhaiten. Ja tiedän, minuakin lukiossa ärsytti kun näistä jankutettiin koko ajan. Mutta niin se vaan on, pitää kokeilla mikä juuri itsellä toimii parhaiten. Minulla on selkeästi näkömuisti. Olen keskittynyt tekemään ajatuskarttoja opittavista asioista. Tänä vuonna otin käyttöön värikynät ja niitä onkin tullut käytettyä ahkerasti. Minulla vaan jää asiat paremmin mieleen kun piirrän ja väritän ne, käytän eri värejä, fontteja ja korostuksia ja jäsentelen asiat itse paperille. Loppuviimeksi tärkeintä on se, että asian oppii. Ei sen ole mitään väliä, miten sen oppii. Jos vaikka jostain sanasta tulee mielleyhtymiä ihan eri asiaan, ei kukaan kiellä vaikka piirtämästä viereen miellyhtymän asiaa jos se vaan auttaa muistamaan paremmin.

Minun on lisäksi pitänyt opetella yhdistämään opiskelemani asia jo aiempaan opittuun kokonaisuuteen. Esimerkiksi käydessäni läpi hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien koostumusta yritin ensin muistaa ne sellaisina. Sitten tajusin yhdistää asian mielessäni arkipäiväisiin asioihin. Oliiviöljy on tyydyttymätön, voi tyydyttynyt. Taloussokeri on monosakkaridi, jossa on vain yksi sokeriosa. Ja niin edelleen.

Mutta loppujen lopuksi ihan kaikkein tärkeintä on se, että usko siihen mitä on tekemässä. Visualisoi mielessäsi kun saat tiedon pääsystä unelmiesi kouluun. Kun opiskelet siellä, tapaat uusia ihmisiä. Näin urheilijatkin tekevät, he käyvät läpi urheilusuorituksen päässään useita kertoja ennen varsinaista koitosta.

Kaikki on mahdollista.

Jos tämän kilometripostauksen jälkeen tulee jotain kysyttävää, vastailen toki. :)

P.S Myös ainakin The Red Frames -blogissa oli juttua pääsykokeista sekä vinkkejä opiskeluun, tsek tsek! :)