sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Hepatica nobilis, 4. osa


Näiden viimeisten sinivuokkokuvien myötä toivottelen onnea kaikille äideille!

Itselleni tämä päivä on erityisen vaikea, sillä omani nukkui pois kohta neljä vuotta sitten. En puhu asiasta juurikaan, sillä se tekee yhä todella kipeää. Näin äitienpäivänä nousee etenkin kaikki lapsuusmuistot mieleen ja ne saavat tunteet nopeasti pintaan, kuten yleensäkin menneiden aikojen muisteleminen. Toki yhäkin aina äitienpäivän aamuna kerään valkovuokkoja hänelle, vaikkei hän olekaan enää täällä.


Mutta iloitkaa ihanista muistoista ja läheisistä, sekä nauttikaa aurinkoisesta päivästä ja kauniista kukista! <3












2 kommenttia:

  1. Kyllä äitis olis tyttärestään ylpeä :) Kauniita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sait taas kyyneleet silmiini, mutta se ei haittaa. :) Kiitos. <3

      Poista

Kiitos ja kumarrus kommentista!